Hei! Olen elänyt hiljaiseloa, mutta nyt olen palannut.
Viime viikonloppuna teimme retken Lasipalatsin terassille.Suosittelen lämpimästi, jos tykkää nautia muutaman huurteisen kesän ilta-auringossa. Tosin miinusta paikasta tulee siitä, että viereisen terassin musiikki raikaa liian lujaa, eikä kuule kunnolla seuralaistensa juttuja. Lasipalatsi Cafe on myös ihana, kun haluaa mennä nautiskelemaan hyvää kahvia ja herkkuja. Siellä viihtyy niin seurassa tai yksikseen. No selasin kuviani, joita olin ottanut, mutta kaikissa oli seuralaisteni kasvot, joten en voi julkaista niitä. Mielestäni on hyvin mautonta sutata kasvot kuvasta. Ensi viikolla käyn Lasipalatsisa ja otan kuvia ympäristöstä. :)
Viime viikonloppuna hankimme Linnanmäelle Isohupi-rannekkeet hinta oli
37 euroa. Auts! Onneksi laskin, että ranneke tuli halvaksi, sillä
ravasimme niin monissa laitteissa. Lapsuuteni lempilaite ehdottomasti
oli Linnunrata, ja sitä se oli vieläkin. Aikuisiällä ihastuin myös
salamaan. Laitteet joissa mennään pääalaspäin ovat minulle liian
rankkoja, ja siksi kieppi oli ehdottomasti kamalin. Kieppiä suosittelen
niille, jotka ovat rankemman huvin ystäviä. Lapsille ja lapsenmielisille
Vekkula on ehdoton. Pienenä ne eri aikaan menevät portaat olivat
ylitsepääsemättömän vaikea ja niin nytkin. Niin pienenä kuin isona ne
mentiin suomalaisella sisulla pitkä jono hännillä.
Rinkeli , pöh minä kutsun sitä maailmanpyöräksi!!, ei ole korkeanpaikan kammoisille. Lohikäärme sopii pienempienkin vauhtiin ja tottakai minut sai hymyilemään tässä laitteessa. Ylempi kuva on otettu Lohikäärmeessä, ennenkuin se lähti liikkelle.
Jos käsityksesi on ettei pääkaupungista löydy muuta kuin rumaa betoniviidakkoa, olet väärässä. Lopuksi laitan todisteita kauneudesta, josta vastaa luonto.
Tähän asti olen siis selvinnyt hienosti täällä! Lukemisiin ;)




Ei kommentteja:
Lähetä kommentti